Petetty

Sitten, kun sitä lokaa tulee niin tulkoot sitten ihan kunnolla. Kuumetta on edelleen, mutta onneksi se ei enää nouse korkeeks kuumeeks. Pysyttelee lähinnä sinä 37.5 tietämillä. Jotenkin kärsin nyt tämän sairalassa olon, mutta huonoin uutinen ikinä tuli tänään. Sitä on tässä parin viikon aikana väläytelty, mutta "jos tai ehkä" ovat olleet lauseissa vielä mukana. Tänään ei ollut.

Kantasolusiirto. Se on ollut kaikkein pelottavin ja ahdistavin juttu koko ajan, koska olen tiennyt että se tulee sytostaattien jälkeen. Mitä kaikkea se on, en tarkalleen tiedä, mutta sen tiedän, että elämäni todella resetoidaan kantasolusiirron aikana ja se kestää viikkoja. Jotain tällaista olen kuullut siitä: Täysi eristys koko hoidon ajan, 38kg luuta ja nahkaa, kävelemään pitää opetella uudestaan, toipuminen vie paljon aikaa yms. muuta karmivaa.

Olen koko hoitojen ajan sanonut, että haluan kantasolusiirron Helsinkiin, koska Koo on siellä. Minulle jopa sanottiin aluksi, että ei hätää, se onnistuu yhdellä puhelin soitolla ja että läheisten tuki onkin äärimmäisen tärkeä toipumisen kannalta.. Noh, nyt viime hoitojen aikana lääkäri rupesi puhumaan, ettei hoitopaikkaa ole mahdollisesti saatavana Helsingissä, joten minut hoidettaisiin Kuopiossa. Jo tuo "mahdollisesti" -tieto musersi maailmani, koska Kuopiossa olisin niin yksin. Kaikki mun tuki ja turva on Keski-Etelä-Suomi akselilla. Ja ei, asiaa ei auta se, että aviopuolisoni asuu Keravalla ja meillä on toinen koti siellä.

Tänään lääkäri siis vahvisti tiedon, että kantasolusiirtopaikka on Kuopio. Tästä tiedosta seurasi välitön itku ja murtuminen. Olisi pitänyt pystyä vielä puolustamaan itseään, mutta eihän siitä mitään tullut. Kaiken huippu, kun lääkäri vain tuumasi, että eikö puolisosi voisi pitää vaikka lomaa silloin, kun olet hoidossa?! Mitä helvettiä?!!!!? Eikö näillä ole mitään todellisuudentajua?? Kuka nyt yhtäkkiä keskellä talvea voi päättää pitävänsä kaikki lomaviikkonsa, kun työt painaa päälle. Ja vaikka Koo voisi pitää lomaa niin, missä hän sitten asuisi ja olisipa sekin sitten kivaa, kun meidän elämä heitettäis vielä kolmannellekin paikkakunnalle. Kyllä näissä kahdessakin paikkakunnassa on ihan riittävästi reissaamista.

Tällä hetkellä en pysty lainkaan käsittelemään tätä asiaa. Mulla on niin petetty olo, että tekis mieli haistattaa koko hoitajakunnalle ja lähteä täältä vetämään. Minkä helvetin takia luvataan mitään, jos mitään lupauksia ei pystytä pitämään. Lopetan toivomisen ja uskon elättelyn. Ainakin tänään.

Hoo